Yabukita-teen ja Darjeeling-mustateen ero on tietenkin vihreän teen ja mustan teen välinen ero. Kuitenkin, jotta tämä selitys ei päättyisi vain yhteen lauseeseen, tarkastellaan Yabukitaa ja Darjeelingiä eri näkökulmasta.
Ensinnäkin Yabukita: Tämä on Japanin laajimmin viljelty teelaatu, ja se kattaa yli 70 % Japanin teetuotantoalueesta. Yabukita menestyy Japanin ilmastossa, ja kun sitä käsitellään vihreäksi teeksi, se tuottaa teetä, jolla on erinomainen maku- ja aromitasapaino, mikä tekee siitä erittäin arvostettua Japanissa.
Entä Darjeeling? Kuten monet saattavat tietää, Darjeeling viittaa alueeseen Darjeelingin piirikunnassa, Länsi-Bengalissa, Intiassa. Tällä alueella tuotettua teetä kutsutaan Darjeeling-teeksi.

Yabukita on lajikenimi, kun taas Darjeeling on alueellinen nimi. Itse asiassa teen erottaminen lajikkeen mukaan, kuten Yabukitan tapauksessa, on harvinainen ja ainutlaatuinen japanilainen luokittelu globaaleissa mittasuhteissa.
Esimerkiksi samppanja, joka on valmistettu Champagne-alueella, Darjeeling-tee, joka on tuotettu Darjeelingissä, ja kashmir, joka on valmistettu Kashmirissa, ovat esimerkkejä, joissa tuote brändätään alueen mukaan. Japanissa kuitenkin tuotteet, kuten Koshihikari-riisi ja Shine Muscat -viinirypäleet, luokitellaan lajikkeen mukaan, ei alueen mukaan.
Lajikkeen mukaan erottaminen vähentää alueen asettamia fyysisiä rajoituksia, jolloin näitä tuotteita voidaan kasvattaa missä tahansa Japanissa, mikä varmistaa herkullisten tuotteiden vakaata tuotantoa. Toisaalta alueellinen erottaminen voi rajoittaa tuotantoaluetta, mutta tämä voi myös lisätä brändin arvoa.
Molemmilla lähestymistavoilla on omat etunsa ja haittansa, mutta tästä näkökulmasta se voi tarjota näkemyksiä uusiin brändäysstrategioihin japanilaisen teen kansainvälisessä markkinoinnissa!